tiistai 12. helmikuuta 2013

Ei täs mitää hirveen ihmeellist

Ei täs tosiaa hirveen ihmeellist. Ei kurjuutta kummempaa, mutta sitäkin hauskempaa! Juu eli arki rullaa yhä tavallaan siispä tässä katsaus viime viikkojen toilailuihin.


Eräs kaunis päivä Marjaana ja Erika yllättivät itsensä suurenmoisella idealla lähteä katsastamaan vihdoin jokin koluamaton ranta, missä ei oltaisi ennen oltu. Koska Bondihan on siis jo niiiiiin nähty. Eipä aikaakaan kun jo bussi kurvasi mutkan takaa ja vei tytöt tunnin ajomatkan päähän Watsons Bayhyn!

Erika ja Marjaana kiittivät itseään  rohkeudestaan lähteä randomilla tuntemattomille maille, sillä päämäärä ei ollutkaan vain jokin kiva pikku ranta, vaan luonnonpuisto! Innolla tytöt lähtivät tutkimaan seutua, ja kuten kuvat kertovat, näyt olivat henkeäsalpaavat.


 

Ei turisteja, Bondi-hipstereitä tai yleistä tungosta. Vain me kaksi, mahtavat kielekkeet ja kirkkain ja sinisin meri, ja näkyä riitti silmänkantamattomiin.





 

 Ps. näillä seuduilla retkeillessään Erika bongasi mitä romanttisimman kirkon uskomattomilla näköaloilla, jossa hän on päättänyt menevänsä vihille. Sulhasen valinta määräytyy siis sen mukaan kuinka kovasti kyseinen ehdokas on valmis täyttämään neidin toiveen.


 


 


 


Tarpeeksi puistossa seikkailtuaan neidit lähtivät metsästämään sitä kuuluisaa rantaa. Matkan varrella tyttöset löysivät myös tulevat kotinsa, tulevien sulhasten täytyy siis myöskin olla valmistautua elämään aurinkoisissa maisemissa rannan vieressä, siihen ei moni poika kykene.


  

Itse rantakaan ei tuottanut pettymystä. Pelkkiä paikallisia ja mukavan pieni paikka vaihteeksi, mikä muistutti tyttöjä Suomen järvistä. Äärimmäisen rentouttava rantapäivä!
 

 


 Jokin aika sitten täällä vietettiin myös Australia-päivää. Kukaan ausseistakaan ei tuntunut tietävän mikä päivän tarkoitus oikeastaan oli, mutta loppujen lopuksi päädyttiin siihen tulokseen etä kyllähän Australiakin nyt yhden oman päivän ansaitsee, syystä tai ei. Kansalllispäivä, joka huolestuttavan paljon muistutti Suomen vappua. Koko maan tarkoitus on siis vetää pikku huppelit, töissä tai vapaalla, ei väliä.



Erika ja Anette olivat siis töissä, missä sielläkin oltiin aussitunnelmissa! 


 


Tyttöjen työskennellessä Marjaana kävi tsekkamassa aussipäivän markinat omilla kotinurkillamme!






Päivä menikin sangen mukavasti. Anette ja Marjaana kävivät siinä iltapäivällä nauttimassa vähän mohitoja, ja illalla suunnattiin paikalliseen kuppilaamme Tokioon Hurricanesin työntekijöiden kanssa.



Ja kuten tavallista, tänäkin viikonloppuna Erika paiski töitä 24/7, joten yksi lasi kuohuvaa oli hänelle erittäin sallittu nautinto.





Sitten viime viikolla eräs ilta päätettiin vihdoin käydä viereisessä puistossamme Centennial parkissa  moonlightcinemassa! Jo kuukausia olemme yrittäneet saada aikaiseksi lähteä käymään siellä mutta aina jotain on tullut eteen...




Innolla odotamme elokuvan alkamista eväät mukana! (Kyseessä oli ranskalainen elokuva The Intouchables jota voimme suositella kaikille 100% suoraan sydämistämme.)



Noniin ja Erika ja Anettehan ovat olleet töissä vanhassa kunnon Hurricanesissa, mutta missä Marjaana? Tyttöhän on siis ollut paiskimassa kovaa työtä Unicefille! Kuitenkin yleinen kyllästyminen Sydneytä kohtaan sai tytön jättämään homman ja paritkin eri muuttujat lopulta johtivat tytön päätökseen jättämään koko kaupungin taakseen! Huomenna siis rinkka taas selkään ja suuntana Byron Bay!




Viimeisiä yhteisiä iltoja juhlistaakseen neidit päättivät lähteä kaupungille aiheuttamaan jälleen yleistä hämmennystä ja ylipäätänsä vain sekoilemaan. Tässä uusi ystävämme.


Tässä Marjaanan uusi ystävä. Kuvanottohetkellä heillä saattoi kyllä olla jonkin sortin riita meneillään..



Erika sen sijaan nautti olostaan uuden bestiksensä kanssa. Heillä oli niiiiiiiiiiiin hauskaa! Hihiihi jee!!

Siinä siis vähän viime viikoista, ja kuten sanoimme, ei mitää kauheen ihmeellistä. Perus Sydney meininkiä, mutta ei tässä vielä kaikki! Viime viikonloppu vietettiin nimittäin kaverin beach housella Blueys Beachilla, mikä oli aivan tajuton reissu jälleen! Ja siitä kuulet vaan ja ainoastaan täällä. Eli parasta pysyä mukana, tai et kuule. Mikä olisi sangen ikävää. Sinulle.


Ja niin, ei kannata muuten enää soitella Mikalle, se ei vastaa kuitenkaan.




Ainiin ja ps vielä, ei olla saatu vielä tarpeeksi näistä kaikkia aisteja hivelevistä kokolattiamatoista. Niinpä jos mitenkään viitsisitte, lähettäisittekö meille tarvittavat raaka-aineet? Tytöt arvostaisivat lahjoitustanne.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti