Huh heijaa, uusi vuosi on nyt sitten pistetty kunnolla käyntiin! Kesä on vihdoin saapunut kaupunkiin, ja sen mukana ötökät, helteet ja biitsi-päivät! Järkytykseksemme huomasimme että vaikka tosiaan Australiassa olemme niin Sydneyssä asuessamme (elikkäs noin kuuden viikon aikana) käyneet ainoastaan kerran rannalla, ja itseasiassa Marjaana ei kertaakaan! Niinpä asia tuli korjata ja siihen antoi mahdollisuuden vapaa viikonloppu, jolloin Marjis ja Erika viettivät lauantainsa Bronte-beachilla ja sunnuntaina Anette ja Marjaana VIHDOIN katsastivat itse Bondi-beachin!
Elikkä pitkän bussimatkan jälkeen ei muuta kun vesipullot kainaloon ja nokat kohti biitsiä!
Ihan mukavia pikku tönöjä merinäköalalla. Mielellämme ottaisimme niistä yhden...
Aaaaaah! Kyseinen näky on aina jotain sellaista mikä saa ajatukset pois kaikista huolista, rannalle astuessa ei muusta tarvitse murehtia kuin aurinkorasvan lisäämisestä ja vaan nauttia elämästä.
Ja siinähän se on koko komeudessaan! Bondi! Kyllähän tuonne muutama auringonpalvoja mahtuu köllöttelemään.
Anette Voittamaton!
Marjaana eksyksissä?
Ja tietysti rantaloikoiluun kuuluu mukavat pienet eväät. Nam nam, tällä ruokavaliolla rantakuntoon kesäksi 2013!
Rantaelämään ei kuulu ainoastaan vain hyvät eväät vaan myös mahtava seura! Sunnuntaina saimme nauttia sinisistä pienistä ystävistämme, meduusoista nimittäin. Ps. Täällä niitä kutsutaan nimellä blue bottle, ja kuva varmaankin selittää miksi. Meduusojen vaarallisuus yllätti tyttöset; lonkerot jotka yltävät pistämään saattavat olla metrin mittaiset, eli jos näet meressä meduusan, on järkevintä pysyä rannalla. Näimme kuinka yhtä naista pisti meduusa ja näky oli järkyttävä, hänen koko reitensä oli turvoksissa ja nainen tärisi ja itki todella rajusti. Hyi!
Mutta oli siellä vaarattomiakin kavereita. Muutama rapunen tarjoutui levittämään aurinkorasvaa selkään.
Kuten suomessakin kuulemma uutisoitiin, täällä on ollut nyt pari tooodella lämmintä päivää. Esimerkiksi sunnuntaina asteita oli about 35, mikä oli melko lämmin sanotaan näin. Onneksi kylmä merivesi sekä tuuli viilensi mukavasti. Tiistaina rikottiin kuitenkin helle-ennätys tälle kesälle +42 astetta varjossa. Jopa tuuli tuntui hiustenkuivaajalta....
Bondi beach oli melko lailla sitä mitä odotettiin: suuri, paljon surffareita ja turisteja. Olimme myös positiivisesti yllättyneitä, sillä vaikka väkeä melko rutkasti olikin niin vähän syrjemmästä saattoi löytää yksityisemmän paikan asettua missä ei koko ajan ravannut ihmisiä ohi. Ja tosiaan kerran hyväksi koettua ei kannata lähteä vaihtamaan, niinpä tiistaina Erika ja Marjaana valtasivat täsmälleen saman täydellisen paikkamme. Ranta ollut muutenkaan yhtä hektinen mitä olisi voinut olettaa, eli todella mahti paikka kaiken kaikkiaan.
Kun poistuimme rannalta ja pääsimme takaisin keskustaan koimme jälleen omin silmin sen kuinka pieni jopa Sydney voi olla! Törmäsimme kadulla erääseen heppuun jonka olimme tavanneen tänne Ausseihin saavuttuamme Coogee-beachillä. Anette järkyttyi asiasta niin, että vahingossa kampitti Marjaanan ja näin samalla myös rikottiin Marjiksen kenkä. Hienoja hetkiä.
Sydneyssä on muuten joka ikisessä kadun kulmassa aina ja poikkeuksetta joku kerjäämässä rahaa, oli kyseinen kaveri sitten työtön, koditon, rahaton tai mitä ikinä.Tästä inspiroituneena ja rikkinäisestä kengästä pahoillaan Marjaana saikin idean myös itse kokeilla tätä tuottoisaa ammattia uusia kenkiä varten.
Ps. ei ole vielä ainakaan niitä kenkiä näkynyt.
Ja aiheesta kukkaruukkuun. Jostain syystä meillä on tuhoutunut täällä siis aivan järkyttävä määrä vaatteita ja kenkiä. Pakko sanoa kyllä yksi asia, nimittäin olemme erittäin pettyneitä vaatteiden laatuun täällä. Jos joku asia on yhtään tavallista edullisempi niin syyn kyllä tulee huomaamaan ensimmäisen käytön jälkeen. Esimerkkinä mm. kerran pidetty mekko:
Siinä. Päärikollinen itse.
Noin kolmen tunnin käytön jälkeen katkeaa olkain.
Ja siitä pari tuntia myöhemmin repeää koko mekon takaosa!
Ja jälleen yhdet kengät rikki. (Anetella -2 paria kenkiä, Marjaanalla -3 paria ja Erikan fläbärit saivat osumaa) Listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta jos joku asia täällä pännii niin se on tämä, vaatteet tuntuvat olevan kertakäyttötavaraa.
Viikonloppu meni tosiaan rantaillessa. Viime viikolla Darling Harbourissa oli jonkin sortin Sydney-festivaalit, joidenka merkitys ei meille vielä tänäkään päivänä ole täysin auennut. Kuitenkin pitihän ne sitten lähteä tsekkaamaan. Täällä on muuten melko pitkälti laitonta juoda alkoholia julkisilla paikoilla, ellei erittäin nokkelasti keksi piilottaa pulloa esimerkiksi paperipussiin kuten täällä on tapana. Näin kukaan ei saa ikinä tietää salaisuuttasi.
"Where's the duck WHERE'S THE DUCK??"
Tämän lauseen kuulivat Marjaana ja Anette töissä noin viisi kertaa. Vartissa.
Jostain syystä ihmiset menivät aivan sekaisin tuon kyseisen rantaan ajelehtineen jättisorsan kanssa. Vaikka se on suuri ja mahtava niin kyllä sekin kaipaa hellyyttä, Erika näyttää mallia.
Hollantilaisystävämme Josine!
Hmm.. Suloista vai jokseenkin häiritsevää?
Pikkuhiljaa on alkanut tuntua, että vietämme aivan liikaa aikaa Darling Harbourissa. Niinpä päätime lähteä katsastamaan mitä muualta löytyy ja käänsimme näin katseen kohti Surry Hillsiä!
Surry Hills on siis kaupunginosa mikä sijaitsee melko keskustassa. Sieltä löysimme Flindersin, mikä oli tosi lämminhenkinen paikka, ei mikään perus lihatiskiyökerho eli enemmän meidän tyttöjen mieleen.
Tosiaan Erikaa ja Anettea luullaan täällä valehtelematta päivittäin kaksosiksi tai vähintään siskoksiksi. Niinpä oli ihanaa että vihdoin Marjaanakin löysi kadonneen kaksossisarensa! Kuin kaksi laamaa.
Siirtykäämme seuraavaksi torstai-iltaan. Jo kauan olemme haaveilleet siitä kuinka haluaisimme päästä syömään Erikan ja Aneten työpaikalle Hurricanesiin, ja vihdoin unelmamme toteutui! Pari työkaveria vielä messiin niin illasta ei voi tulla muuta kuin hyvä!
Tilanne päällä!
Oli todella hienoa päästä vihdoin itse näkemään oma työpaikka asiakkaan näkökulmasta, ja no myös päästä itse maistamaan kaikkia niitä ruokia! Ja se oli niiiiiiiiiiin hyvää, pakko ruveta käymään siellä useamminkin! Erika ja Anette ovat aina ihmetelleet, välittyykö tarjoilijoiden kiire/stressi/juokseminen asiakkaille, mutta ainakaan me emme todellakaan huomanneet sitä vaan tunnelma oli aivan täydellinen. Voimme rehellisesti suositella ravintolaa kaikille jotka Darling Harbouriin eksyvät.
"Prost!"
"Kippis!"
Perjantai-piknik! Aneten paiskiessa töitä Erika ja Marjaana sekä saksalaisystävämme Joshin kanssa. Lämpöä ja aurinkoa riitti vaikka muille jakaa, upeat eväät ja yhdet kaljat kruunasivat täydellisen piknikkimme!
KAWAIII!!!! ^^
Strawberries, cherries...
Erika oli kovin ystävällinen ja tykkäsi auttaa muita eväiden syömisessä. Ei siis että olisi syönyt kaiken itse vaan siis syöttämällä muita. Oikein ihastuttavaa!
Pahoittelut pitkille tauoille, vaikka elämmekin todellista arkea täällä ja tuntuu että olemme jo paikallisia, silti päivistä, päivämääristä ja kellosta on harvemmin mitään hajua. Viime päivityksestä tuntuu olevan vain muutama päivä, mutta todellisuus taitaa olla jotain paljon enemmän. Mutta hyvää kannaattaa odottaa ;)
Ciao bellas!
