Hei vaan! Täällä Marjaana ja tosiaan kuten erittäin selväksi on varmaan kaikille tullut, tämä tyttö päätti jättää kiireisen kaupunkielämän taakseen ja lähteä reissun päälle yksinään. Sydney nyt vaan alkoi kyllästyttämään ja yksinkertaisesti teki mieli vaan repästä ja mennä mihin ikinä tuuli kuljettaa. Ja ihan vaan tehdäkseni kaikille selväksi, päätöksessäni jättää Sydneyn mukana myös Erika ja Anette taakseni ei ollut mitään draamaa tyttöjen kanssa, ihan bestiksiä vielä ollaan kaikki kolme ;)
Viimeinen päivä Sydneyssä meni melko rennosti. Lähettiin Natskun kanssa kiertelemään kaupunkia, ja päädyttiin ehkä randomeimpaan vaatekauppaan ikinä. Viimeaikojen hippi-teemaa noudattaen yritettiin löytää mahdollisimman maanläheisiä vaatteita. Anette ja mitä tyylikkäin sammaleen värinen paitatsydeemi.
Ihastuttava, mukavan ruskeaa sävyä lähentelevä hihaton huppari. Ihan vaan jos ole varma millainen sää siellä ulkona on tänään.
Tai molemmille sama paita. Tyylikästä.
Vika ilta menikin sitten mukavasti kaverin luona leffaa katsoessa, Erikan kanssa separoidessa ja pakkaillessa. Vielä ei jännittänyt.
Ja sitten koittikin torstai ja se olikin menoa! Aneten valmistaman aamupalan jälkeen (lettuja, mansikoita, banskua kermavaahdon ja siirapin kera <3) olin erittäin valmis kohtaamaan Greyhound-bussin ja astumaan tuntemattomaan. Itseasiassa oli todella yllättävää huomata että siinä vaiheessa kun nousi bussiin kohti Byronia, ei päätös lähteä kaduttanut itseasiassa ollenkaan, ja fiilis oli ihan jäätävän hyvä!
Aaaaaah nice to meet you again Byron! Perille pääsin aamu kahdeksalta, ja päivä meni melko pitkälle rannalla chillailaillessa. Eka päivä oli aika epätodellisen tuntuinen, en oikein tiennyt pitäisikö lähteä tekemään tuttavuutta muiden hostellin asukkaiden kanssa vai mitä. Hämmentävää oli aluksi ilman tyttöjä, kuitenkin tässä jo lähes neljä kuukautta ollaan eletty melko periksiantamattomassa symbioosissa.
Päätin sitten heittäytä oikein turistiksi tällä kertaa ja niinpä lähdin kiertelemään Byronin melko erikoisia pikkukauppoja.
Tarkoituksena oli lähteä käymään myös lähistöllä sijaitsevassa kaupungissa Nimbinissä, mikä on siis Byron Bayn hippitaso potenssiin 100. Kuitenkin sattuneista syistä (reissuun olisi pitänyt herätä klo 8 aamulla, ei mitään toivoa) jätin hippikierroksen tällä kertaa väliin.
Saksalaisella huonetoverilla oli oma auto ja suunnitelmissa lähteä katsastamaan tämä Byronin kuuluisa majakka. Niin Marjaana sai hienon mahdollisuuden päästä vihdoin tsekkaamaan tämä upea nähtävys joka viime kerralla jäi näkemättä!
Yep that's it! Itäisin paikka mihin voit Ausseissa päästä.
Lähdettiin sitten kiertämään majakan ympäristöä, ja pitkä lenkkihän siitä tuli. Onneksi oli pilvistä sillä muuten tuolla kukkuloilla reippailusta ei olisi selvinnyt hengissä. Maisemat olivat kyllä kaiken sen hikoilun arvoiset, todella kaunista! Merta joka puolella silmänkantamattomiin, vehreitä kukkuloita ja pieni tuulenvire viilentämässä, hieno reissu kaiken kaikkiaan!
Lauantaina tutustuinkin sitten kanadalais-saksalais-ruotsalais-painotteiseen seurueeseen, joidenka kanssa sitten tuli vietettyä viikonloppua. Illalla lähdettiin pienelle bubikierrokselle, ja juu, muutama paikka tuli sitten katsastettua. Pääsin osallistumaan limbokisaan (jonka siis tietysti melkeen voitin) ja tutustumaan aivan todella mahtavaan kanalaiseen porukkaan! Joilla kenelläkään ei ollut muuta tietoa Suomesta, paitsi että siellä on kylmä ja siellä voi kalastaa poroja.
Tälläkin kertaa, sää Byronissa oli turhan sateinen. Onneksi sunnuntaina sentään paistoi aurinko, ja niin päästiin lähtemään rannalle rentoutumaan, heittelemään frisbeetä ja nauttimaan aivan massiivisista aalloista!
Kunnes taas iltapäivällä pikku sadekuuro yllätti, mutta se ei haitannut meitä. Palmun alla oli mukavasti tilaa kaikille, ja iltapäivä vietettiinkin sitten siellä.
Tosiaan on ollut tässä pieni rahansäästökuuri päällä, minkä takia edelliset 5 päivää olen elellyt käytännössä päärynöillä ja myslillä. Niinpä ajattelin että ehkä tänään on korkea aika saada jotain vähä säädyllisempää päivällistä, ja niin lähdettiin tyttöjen kanssa tsekkaamaan paikallinen sushi-train. Voin kertoa, että melkein itku meinasi tulla, niin hyvää oli!
Girls gotta eat!
Mutta niin, sitten
koittikin team Saksan ja team Ruotsin aika lähteä takaisin Brisbaneen,
mutta ei se mitään. Jamesin kanssa sitten päätettiin kumota aimo annos
goonia, jonka tytöt jättivät Martsulle.
Yep, this is what Byron is all about.
(Miksi tossa lukee James' goon? Se oli MUN)
Tutustuttiin sitten tähän ihastuttavaan brittiporukkaan, joidenka kanssa vietettiin aika jännittävä sunnuntai-ilta. Nautittiin goonia tietysti siinä hostellilla, kunnes saatiin hieno idea lähteä rannalle jatkamaan!
Biitsin jälkeen päätettiin lähteä kaupungille aiheuttamaan yleistä hämmennystä ja tietysti nälkäkin iski. Niinpä lähdettiin ulos syömään, ja olen aika varma että siinä vaiheessa kun poistuttiin ravintolasta, henkilökunta huokaisi helpotuksesta. Neljä britti-leidiä, pari jannua ties mistä ja yksi random- reppureissaaja Suomesta, siitä yhdistelmästä seurasi ainakin paljon ääntä ja melko levottomia ideoita. Kuten lähteä mellastamaan hostellille ja sieltä takaisin rannalle keskellä yötä ja tietysti uimaan! Korvistani löytyy hiekkaa vieläkin.
Huhhuh! Byron tosiaan antaa ja ottaa! Aivan mielettömän hienot 5 päivää vietin siellä, ja univelkaa on varmaan kertynyt ensi juhannukseen saakka. Ensimmäiset päivät olivat melko hämmentäviä, sillä tosiaan olin niin tottunut siihen että aina on tytöt mukana. Mutta nyt löysin kyllä yksin reisssaamisen hienot puolet, sillä yksin tulee tutustuttua helpommin uusiin ihmisiin ja voi jäädä tai lähteä minne vaan milloin ikinä huvittaa. Kuitenkin pitää kyllä enemmän poistua omalta mukavuusalueelta, ja tosiaan ei voi sysätä vastuuta muille, kuten hostellien varaamista tai muiden asioiden hoitamista. Tosi hienoa kokea tämäkin puoli reissaamisesta, vaikka tyttöjä tietysti ikävä onkin!
Tänään jätin taakseni Byronin, ja suunta on kohti pohjoista! Mutta minne? Siitä lisää ensi postauksessa. ;)
-001.jpg)
-001.jpg)
-001.jpg)
